Vuoden 2025 talousarvio hyväksyttiin valtuustossa
Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina vuoden 2025 talousarvion. Tulos näyttää noin 500 000 euron ylijäämää, mikä on hyvä perusta. Kaupungin nettobudjetti vuodelle 2025 on noin 20 952 000 euroa (ilman KRS-Vesi). Kohtaamme tulevina vuosina sekä merkittäviä haasteita että lupaavia mahdollisuuksia. Kristiinankaupungin kaupunki katsoo luottavaisena tulevaisuuteen ja jatkaa itsenäistä toimintaa tavoitteenaan tehdä Kristiinankaupungista mielenkiintoinen kunta, joka tarjoaa kustannustehokasta, oikein mitoitettua ja hyvin toimivaa palvelua.
Talousarvio on suunnitelma siitä, miten kunnan varoja käytetään ja miten niitä jaetaan vuoden aikana. Siitä käyvät ilmi palvelujen arvioidut tulot ja menot. Talousarvion avulla kunta voi priorisoida resurssejaan ja varmistaa, että sillä on varoja tärkeimpiä toimintoja varten.
Talousarvio koostuu eri osista. Siinä kuvataan, mitä tuloja kunnalla on, mistä saadaan tuloja, miten rahat käytetään ja mitä investointeja suunnitellaan tehtävän vuoden aikana.
Valtuusto asettaa kunnan taloudelliset tavoitteet ja jakaa varat kunnan eri toimintoja varten.
Eri toiminnot seuraavat varojen käyttöä ja raportoivat siitä kyseiselle päättävälle toimielimelle, eli lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Kolme kertaa vuodessa laaditaan myös talousarvion seurantaraportti kaupunginvaltuustolle, joka on kunnan ylin päättävä toimielin.
Tulot ja tulonlähteet
Kaupungin tulot koostuvat lähinnä veroista ja valtionavustuksista. Vuoden 2025 talousarvion tulopohjassa verotulojen osuus on 52,5 %, valtionosuuksien osuus on 24,1 % ja toimintatuottojen osuus 23,3 %.
Veroja maksavat kunnan asukkaat ja yritykset. Kuntalaiset maksavat kunnallisveroa, eli tietyn prosenttiosuuden tienaamastaan palkasta. Kiinteistöveroa maksavat kunnassa rakennuksia ja maata omistavat. Kunta päättää kunnallisveron ja kiinteistöveron suuruudesta. Kunta saa myös osan yhteisöverosta, eli verosta, jota valtio perii yritysten voitosta. Osa yhteisöverosta menee kunnalle, jossa yritys toimii.
Valtionosuudet: Kunta saa rahaa myös valtiolta peruspalvelujen, kuten opetuksen ja kulttuurin järjestämiseen sekä veromenetysten kompensoimiseksi. Kunnan saama valtionosuussumma määräytyy eri tekijöiden perusteella ja siihen vaikuttavat esim. asukasluku, ikärakenne, työttömyysaste, kaksikielisyys, väestöntiheys, väestön koulutustaso tai lukio-opiskelijoiden määrä.
Myyntituotot tulevat tavaroiden ja palveluiden myymisestä hintaan, joka normaalisti kattaa kustannukset.
Menot: Suurin osa kaupungin palveluista on asukkaille ilmaisia, mutta joistakin palveluista, kuten esim. varhaiskasvatuspalveluista, kaupunki perii maksua. Kaupungin palvelusta saama maksu ei useimmiten kuitenkaan kata palvelun tuottamisen kuluja. Toisinaan laki määrää sen, minkä suuruisia maksuja kaupunki voi periä.
Muut tulot ovat avustukset ja tuet sekä muut toimintatuotot.
Mihin rahaa tarvitaan?
Kunnan suurin menoerä on henkilöstön palkat (53 %). Kunta ostaa myös erilaisia palveluita (19 %), hankkii materiaalia ja raaka-aineita (11 %), jakaa erilaisia avustuksia (3 %), maksaa korkoa ottamistaan lainoista (2 %) ja suuri osa rahoista menee myös poistoihin, joiden avulla käyttöomaisuuden, kuten rakennusten ja koneiden hankintakustannukset jaetaan useille vuosille.
Kristiinankaupungissa on neljä eri palvelualuetta, jotka hoitavat eri kunnan toimialueita. Jokaiselle hallinnolle myönnetään oma budjettinsa, johon sisältyvät ulkopuoliset toimintakatteet, jotka ovat sitovia valtuustolle.:
Tekninen palvelualue saa 4,07 miljoonaa euroa. Tekninen palvelualue ylläpitää ja kehittää Kristiinankaupungin fyysistä ympäristöä, eli kaikkea mitä kaupungissa liikkuva näkee ympärillään. Sen tehtäviin kuuluu mittaaminen, tarkastus, huolto ja korjaus. Palvelualue huolehtii siitä, että Kristiinankaupungissa on mukava asua sekä liikkua kävellen, polkupyörällä, traktorilla tai autolla. Palvelualueella luodaan kaavoituksen avulla perusteet tulevaisuuden kestävälle asumiselle ja työpaikoille. Teknisen palvelualueen alaisuuteen kuuluva taseyksikkö KRS-Vesi vastaa siitä, että kaupungin juoma- ja käyttövesi on ensiluokkaista.
Koulutuksen palvelualue saa noin 11,68 miljoonaa euroa. Koulutuksen palvelualue järjestää laadukasta opetusta molemmilla kotimaisilla kielillä aina varhaiskasvatuksesta lukiotasolle asti. Palvelualueella on neljä täysin kaksikielistä päiväkotia, kuusi peruskoulua (4 ruotsinkielistä ja 2 suomenkielistä) sekä yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen lukio.
Hyvinvoinnin palvelualue saa reilut 2,35 miljoonaa euroa. Hyvinvoinnin palvelualue luo yhteisöllisyyttä, elinvoimaa ja mielekästä vapaa-ajantoimintaa kunnan asukkaille. Palvelualue tarjoaa laajat ja saavutettavat liikunta-, kulttuuri- ja sivistysmahdollisuudet, työskentelee nuorison sekä maahanmuuttajien osallisuuden eteen. Niihin lukeutuvat muun muassa museot, kirjasto, uimahalli ja muut liikuntapalvelut. Kristiinankaupungilla on myös aktiivinen kansalaisopisto, joka tarjoaa kaikenlaisia kursseja keramiikasta ja joogasta mopojen kunnostukseen. Lapväärtin kansanopistossa koulutetaan tulevaisuuden ääniteknikoita, muusikoita ja tuottajia.
Elinvoimaisuuden palvelualue saa reilut 2,85 miljoonaa euroa. Elinvoimaisuuden palvelualue tukee ja kehittää kunnan muuta toimintaa. Palvelualueella työskennellään viestinnän, ohjeistuksen, arkistoimisen ja käännöstöiden parissa. Palvelualue hoitaa kaupungin talouteen ja henkilöstöhallintoon liittyviä käytännön asioita ja huolehtii myös kunnan tietotekniikasta, tietoturvasta ja tietosuojasta. Asiointipisteellä asukkaat saavat apua viranomaisasiointiin.
Investoinnit
Kristiinankaupunki suunnittelee investointeja myös vuodelle 2025.
Tekninen palvelualue, joka investoi 3,1 miljoonaa euroa (tai nettomääräisesti 2,6 miljoonaa, sillä investointituloja saadaan myös 0,46 miljoonaa), suunnittelee rakentavansa ja parantavansa katuja, teitä ja pyöräteitä sekä aloittavansa uuden leikkipuiston rakentamisen. Lisäksi panostetaan olemassa olevan katu- ja tievalaistuksen kunnossapitoon. Kunnan tulee myös kunnostaa rakennuksia ja suunnitella varojen käyttöä tulevien korjaustarpeiden osalta.
Elinvoimaisuuden palvelualue inveistoi reilut 0,8 miljoonaa euroa, Kristinestads Bostäderin osakepääomaan ja Suupohjan koulutus- ja työllisuuskuntayhtymän peruspääomaan, joka jatkossa järjestää työvoima- ja työllisyyspalvelut, kun ne vuonna 2025 siirretään valtiolta kunnille.
Lisäksi vesihuollosta vastaava KRS-Vesi investoi lähes miljoona euroa vesijohtoverkostoon, pumppausasemien saneeraukseen, puhdistuslaitokseen, vesi- ja viemärijärjestelmän suunnitteluun sekä muihin ennakoimattomiin investointeihin.
Yhteensä 4,9 miljoonan euron investoinnit ovat tärkeitä, jotta Kristiinankaupunki voi jatkossakin olla toimiva ja kestävä kaupunki, joka palvelee asukkaitaan.