Suomen tuulivoimakuntien verkoston kannanotto: Virhe, jota Suomella ei ole varaa tehdä
Kannanotto
Suomen tuulivoimakuntien verkosto
18.12.2024
Virhe, jota Suomella ei ole varaa tehdä
Suomessa on luotu tuulivoiman kiinteistöverojen osalta nykyinen loistava malli, jonka erinomaisuuden huomannut Ruotsi on kopioimassa omaan käytäntöönsä. Mallin avulla uusiutuvan energian rakentaminen on saatu hyvään vauhtiin, sillä se motivoi kuntia kaavoittamaan tuulivoimaa alueelleen. Uusiutuva energia houkuttelee puhtaan siirtymän teollisuusinvestointeja, joita Suomen on muutoin vaikea saada monen maan tehdessä houkuttelua suurilla tukisummilla. Malli varmistaa sen, että ruuhka-Suomen ulkopuolelle saadaan valtavasti elinvoimaa suurinvestointien myötä. Valtionosuuksien uudistustyöhön tehty selvityshenkilöraportti esittää uusiutuvan energian kiinteistöveron Suomen mallin romuttamista. Suomen tuulivoimakuntien johtajien verkosto pitää kaavailuja äärettömän lyhytnäköisinä ja Suomen tulevaisuuden kannalta hyvin haitallisina.
Kunta hyötyy täysimääräisesti tuulivoiman- ja aurinkovoiman sekä vesivoiman kiinteistöveroista. Tuulivoiman kiinteistövero on nostettu viime vuosikymmenellä kahdesti, ja näin on luotu kunnille erittäin vahva kannuste kaavoittaa alueitaan tuulivoimalle. Tuulivoimahankkeet ovatkin edenneet hyvin.
”Uusiutuvan energian voimalaitosveron alistaminen tasaukseen olisi märän rätin heittäminen ahkerien kuntien kasvoille. Sellaisille kunnille, jotka mahdollistavat suotuisan ympäristön uusille teollisille investoinneille ja samalla kantavat kortensa kekoon Suomen päästövähennyksiin puhtaan sähkön tuotannon myötä. Kyse on myös siitä, miten omiin vahvuuksiinsa nojaten moni kunta on omalla toiminnallaan voinut vahvistaa talouttaan. Hyötyä näistä hankkeista pitääkin saada, sillä elinympäristö ja maisema muuttuvat, maakäyttöön tulee rajoitteita ja ennen kaikkea joudumme käymään vaikeaa ja repivääkin keskustelua kuntayhteisössämme luvituksen aikana. Ei meillä ole mitään motivaatio jatkaa tuulivoiman kaavoittamista, jos emme saa täyttä kiinteistöverohyötyä”, Suomen tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtajisto toteaa.
Selvityshenkilöiden luovuttamassa raportissa esitetään tuuli- ja vesivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen ottamista tasausjärjestelmään 50 %:n osalta.
”Suurimpien kaupunkialueiden ulkopuolella kunnat joutuvat häviölle kaikissa nykyisissä keskittämisratkaisuissa muutoinkin. Jos jostain vähän hyödymme, ei ole oikein, että sitä pyritään jakamaan heti muille. Selvityshenkilöt kirjoittavat raportissaan, että voimalaitoskiinteistöjen käsittely tasauksessa on valtionosuuksien kokonaisuudessa euromääräisesti varsin pieni osa ja koskee pääosin pieniä kuntia. On tosiaan niin, että valtionosuuksien kokonaisuudessa kyse on pienestä summasta, mutta yksittäiselle tuulivoimakunnalle summa on valtava. Taloutta on myös suunniteltu luottaen nykyjärjestelmän pysyvyyteen. Onko todella niin, että pienet kunnat voidaan uhrata ja vieläpä asiassa, joka kokonaisuuden kannalta vähäinen? Tämä todella koettelee oikeudentajua. Lisäksi jo pelkästään spekulaation tämän asian ympärillä hidastaa hankkeita”, sanoo Tarja Hosiasluoma, Karvian kunnanjohtaja ja verkoston varapuheenjohtaja.
”Suomi ei pärjää vain suurten kaupunkiseutujen turvin. Haja-asutusalueiden vahvuuksia on tuottaa ruokaa, teollisuuden raaka-aineita ja energiaa. On äärettömän lyhytnäköistä tehdä ratkaisuja, joilla kuihdutetaan maaseutumaiset alueet – siinä näivettyy koko Suomi. Nyt kaavaillut muutokset valtionosuuksien tasausjärjestelmään hyödyttävät suuria kaupunkeja, joilla on jo ennestäänkin enemmän liikkumavaraa budjeteissaan”, muistuttaa Mila Segervall, Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja ja Suomen tuulivoimakuntien verkoston varapuheenjohtaja.
”Suunniteltuja uudistuksia on osittain perusteltu sillä, että ne kompensoivat Itä-Suomen alueille sitä, että niiden on vaikeaa edistää tuulivoimahankkeita puolustusvoimien näkökannan vuoksi. On selvää, että itäisen Suomen aluevalvonnan modernisointi on ratkaistava erillisenä asiana kasvavista puolustusmäärärahoista, minkä ohessa tuulivoimarakentaminen alueella on mahdollistettava mahdollisimman laajalti. Nyt kaavaillut muutokset eivät tuo Itä-Suomen tarvitsemaa aitoa elinvoimaa, päinvastoin: vesivoiman joutuessa tasausjärjestelmään Itä-Suomen vesivoimavaltaisten kuntien tilanne muuttuu kurjemmaksi, ei paremmaksi”, Suomen tuulivoimakuntien verkoston varapuheenjohtaja ja Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska sanoo.
”Suomi kilpailee muiden maiden kanssa uusista teollisuusinvestoinneista, vetylaitoksista, datakeskuksista ja monista muista hankkeista. Meidän valttikorttimme on mahdollisuus lisätä nopeasti uusiutuvan energian tuotantoa, mikä tarkoittaa käytännössä tuulivoimaa sen edullisuuden ja nopean rakennettavuuden vuoksi. Odotamme selvityshenkilöiden myös esittävän, mistä Suomelle löydetään uudet valttikortit, jos toimiva kannuste edistää tuulivoiman lisärakentamista romutetaan”, kommentoi Suomen tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
”Uudet teollisuusinvestoinnit kuluttavat paljon sähköä, ja sähkön saatavuus ohjaa erittäin voimakkaasti niiden sijoittumista. Uusiutuvan energian ja näiden investointien liitto on erittäin tiivis. Samoin on tiivis yhteys tuulivoiman lisärakentamisen ja kuntien voimalaitoksista saaman kiinteistöverotulon välillä. Nämä tiiviit yhteydet on ymmärrettävä valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistustyössä. On ymmärrettävä, että kyseessä on paitsi pienten kuntien elinvoima, myös koko Suomen talouden tulevaisuus. Tässä ollaan pahimmillaan tekemässä virhe, johon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa”, toteaa Markus Vesterinen verkoston varapuheenjohtaja ja Pieksämäen elinkeinojohtaja.
Lisätiedot
Puheenjohtaja Marjukka Manninen, kunnanjohtaja Iin kunta, marjukka@manninen@ii.fi, puh. 050 390 0066
Varapj Tarja Hosiasluoma, kunnanjohtaja Karvin kunta, tarja.hosiasluoma@karvia.fi, puh. 040 022 1900
Varapj Mila Segervall, kaupunginjohtaja Kristiinankaupunki, mila.segervall@krs.fi, puh. 040 525 8523
Varapj. Mika Simoska, kunnanjohtaja Tervolan kunta, mika.simoska@tervola.fi, puh. 040 506 2928
Varapj Markus Vesterinen, elinkeinojohtaja Pieksämäen kaupunki, markus.vesterinen@pieksamaki.fi, puh. 044 7995577
Suomen tuulivoimakuntien verkosto
Suomen tuulivoimakuntien verkosto perustettiin vuonna 2022 kuudentoista kunnanjohtajan voimin. Verkoston yhteisenä tavoitteena on tuulivoimakuntien yhteisen edunvalvonnan lisäksi jakaa kuntien osaamista ja hyviä käytäntöjä, oikaista vääriä uskomuksia sekä myös edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa. Verkostomaiseen keskustelufoorumiin osallistuu pääasiassa kunnanjohtajia Suomen noin 150 kunnasta, joissa on jo rakennettua tuulivoimaa tai vähintään aloitettu ensimmäisen tuulivoimahankkeen kaavoitus. Aurinkovoimakunnilla on oma vastaava verkostonsa. Suomen uusiutuvat ry toimii verkostojen fasilitaattorina kuntien pyynnöstä.