Kristiinankaupunki on Suomen kolmanneksi kaksikielisin kaupunki  

Suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön määrä jakautuu Kristiinankaupunkia tasaisemmin ainoastaan kahdessa Suomen kunnassa, Inkoossa ja Hangossa, selviää Tilastokeskuksen vuodenvaihteen tilastoista.  

Kaikkiaan Suomen 309 kunnasta 33 on kaksikielisiä. Kristiinankaupungin lisäksi neljässätoista muussa kaksikielisessä kunnassa on enemmistökielenä ruotsi. 

-Kristiinankaupungissa vaalitaan elävää kaksikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia. Kaupunki haluaa toimia tasavertaisesti suomeksi ja ruotsiksi kaikessa toiminnassaan, ja työskentelee järjestelmällisesti kaksikielisyyden eteen. Kaupungin palveluissa tulee aina voida hoitaa asiansa alusta loppuun asti omalla äidinkielellään, linjaa kaupunginjohtaja Mila Segervall.  

Hieman yli puolet Kristiinankaupungin asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, kun noin neljän kymmenestä äidinkielenä on suomi. Lisäksi noin neljäsataa asukasta - miltei seitsemän prosenttia asukkaista - puhuu äidinkielenään muuta kieltä. Yleisimmät muut kielet ovat ukraina (115 asukasta), eesti (51 asukasta) ja englanti (28 asukasta).  

Kaupunki tiedottaa kahdella kielellä, tarvittaessa käytetään myös muita kieliä. Kaupungin kaksi kielenkääntäjää kääntävät kaikki esityslistat, pöytäkirjat ja muut viralliset asiakirjat yhdeltä kieleltä toiselle. 

Kaksikielisyys on rikkaus, mutta se on myös haastavaa ja vaatii resursseja.  

-Kaupungin työntekijöilleen asettamat kielivaatimukset vaikeuttavat rekrytointia tilanteessa, jossa osaavasta henkilöstöstä on muutenkin puutetta. Useimmissa tehtävissä vaaditaan hyviä suullisia ja kirjallisia taitoja molemmissa kielissä. Täysin kaksikielisiä työntekijöitä on vaikea löytää, kertoo henkilöstöpäällikkö Agneta Wedenberg.  

-Työntekijät hoitavat monia tehtäviä, joiden hoitamiseen isommissa kunnissa on kokonaisia viestintätiimejä. Esimerkiksi kaupungin verkkosivustoa sekä kuuttatoista Facebook-tiliä ja kahdeksaatoista Instagram-tiliä päivittää noin kaksikymmentä eri työntekijää, jotka tekevät parhaansa viestiäkseen sujuvasti molemmilla kotimaisilla, sanoo kaupungin verkkoviestijä Kajsa Snickars.  

Palaute auttaa kaupunkia työskentelemään entistä järjestelmällisemmin sujuvan kaksikielisyyden eteen 

Kaupunki keräsi kesällä 2024 palautetta kyselyllä, joka käsitteli muun muassa kaupungin viestintää ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Vastauksissa kävi ilmi, että kuntalaiset toivovat huolellisempaa kielenkäyttöä erityisesti verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa. 

-Palaute on erittäin arvokasta, koska sen avulla voimme kehittää uusia parempia toimintatapoja. Koska kaupungin resurssit ovat tiukoilla, pyrimme tietysti löytämään mahdollisimman kustannusneutraaleita ratkaisuja kaksikielisen kommunikaation sujuvoittamiseksi, sanoo Segervall.  

-Yksi uusi keino, jolla pyrimme parantamaan kielenhuoltoa, on vertaisavun järjestäminen: perustimme erillisen kanavan, jossa työntekijät voivat pyytää kollegoitaan oikolukemaan tekstejä ja käännöksiä. Monella kielenhuollon vertaisapu on jo vakiintumassa käytännöksi, kertoo Snickars. 

Koska Kristiinankaupunki muuttuu entistä monikielisemmäksi, tullaan tulevaisuudessa pohtimaan myös muiden kielien asemaa kaupungin kommunikaatiossa.  

-Missä määrin kaupungin tulee viestiä ja palvella esimerkiksi englanniksi? Miten entistä monikielisempi viestintä järjestetään kustannustehokkaasti? pohtii kaupunginjohtaja Mila Segervall. 
 
Kaupungin somekanavat löydät täältä.