Asukkaiden varautuminen kriisitilanteisiin – kyselymme tulokset

Kristiinankaupungin kaupunki toteutti helmikuussa kyselyn kotivarasta kartoittaakseen, miten hyvin asukkaat ovat varautuneet mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 54 henkilöä. Vaikka vastaajien määrä oli alhainen, tulokset antavat mielenkiintoista tietoa siitä, miten tietoisia ja varautuneita asukkaat ovat.

Tietoisuus kotivarasta

Valtaosa vastaajista (88,9 %) ilmoitti tuntevansa käsitteen kotivara erittäin tai melko hyvin. Kuitenkin vain 59,3 % oli aikaisemmin saanut tietoa asiasta kaupungilta, valtiolta tai muilta toimijoilta.

Miten pitkään kotitaloudet selviytyvät kriisitilanteessa?

41,5 % vastaajista arvelee suuremman kriisin yhteydessä selviävänsä 4–7 päivää ilman, että heidän täytyy poistua kotoa. 18,9 % arvelee selviävänsä yli viikon ajan.

Eri resurssien osalta osoittautui, että

• 40,7 %:lla on juomavettä vähintään 72 tunniksi.
• 77,8 %:lla on ruokaa, jota ei tarvitse säilyttää jääkaapissa ja jota voi syödä sellaisenaan.
• 72,2 %:lla on vaihtoehtoinen lämmönlähde.
• 100 %:lla on vaihtoehtoinen valonlähde, kuten taskulamppu tai kynttilä.
• 85,2 %:lla on ensiaputarvikkeita.
  
  

Miten hyvin asukkaat ovat varautuneet erilaisiin kriisitilanteisiin?

Asukkaat arvioivat varautumisensa hieman erilaiseksi tutkimuksen kohteena olleiden eri skenaarioiden osalta. Parhaiten on varauduttu sähkökatkoon, johon 50 % koki olevansa varautunut hyvin. Sen sijaan säteilyonnettomuuteen on varauduttu huonosti; 40,7 % ilmoitti, etteivät ole lainkaan varautuneet säteilyonnettomuuteen.

Viestintä ja tiedotus

Jopa 70 % vastaajista ilmoitti, etteivät ole saaneet erityisen paljon tietoa kaupungin valmiussuunnitelmista. Asukkaat haluavat tietoa seuraavista asioista:

• Mistä saa apua kriisitilanteessa (86,8 %).
• Miten voi varautua sähkökatkoon (30 %).
• Miten voi varastoida ruokaa ja vettä (24,5 %).
• Miten voi ylläpitää lämpöä ilman sähköä (22,6 %).
  
  

Avoimissa vastauksissa mainittiin, että halutaan enemmän tietoa vedenjakelusta kriisitilanteessa, sekä missä on väestönsuojia.

Mahdollisessa kriisitilanteessa useimmat haluavat mieluusti saada tietoa tekstiviestillä tai tiedotteen puhelimeen (83,0 %), paikallisradion kautta (60,4 %) ja kaupungin verkkosivujen (56,6 %) ja sosiaalisen median kautta (56,6 %).

Varautuminen lemmikkieläinten osalta

Puolet vastaajista ilmoitti omistavansa lemmikkieläimiä, mutta vain 37 %:lla oli niille varautumissuunnitelma mahdollisen kriisitilanteen varalta. 77,8 % koki, etteivät he voi saada apua lemmikeilleen mahdollisessa kriisitilanteessa.

Lisätietoa varautumisesta

Monet kotivaraa koskevat vinkit koskevat koko Suomea. On paljon verkkopalveluita, joista saa arvokasta tietoa siitä, miten voi parantaa varautumistaan mahdollisten häiriö- ja kriisitilanteiden varalta:

• Suomi.fi: Tämä virallinen verkkopalvelu tarjoaa laajan oppaan häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. Täältä löydät käytännöllisiä neuvoja siihen, miten voit varautua erilaisiin kriiseihin. 
• Suomen Pelastusalan keskusjärjestö: 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. 
• Sisäministeriö: Ministeriö vastaa pelastuslaitoksen varautumisesta ja tarjoaa tietoa siitä, miten voi varautua erilaisiin katastrofeihin ja kriisitilanteisiin. 
• Marttaliitto: Yhdistys tarjoaa käytännön neuvoja kotivarasta, mukaan lukien miten selviytyä vähintään kolme vuorokautta tilanteessa, jossa yhteiskunnan palvelut eivät toimi normaalisti. 
  
  

Kaupunki huomioi kyselyn vastaukset ja pyrkii niiden pohjalta parantamaan varautumista koskevaa tiedotusta Kristiinankaupungissa. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita ja kannustamme asukkaita jatkossakin parantamaan kotivaraansa!