Erityisopetus

ERITYISOPETUS KRISTIINANSEUDUN KOULUSSA

KOLMIPORTAINEN OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI


Kristiinankaupungin koulutoimi osallistui Opetusministeriön rahoittamaan ja Opetushallituksen koordinoimaan perusopetuksen laadun kehittämistoiminnan alaiseen KELPO – toimintaan (tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämiseen) vuosina 2008–2010.

Vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukaisesti noudatamme koulussamme kolmiportaista oppimisen ja hyvinvoinnin tuen mallia, joka muodostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta.

Keskeistä tukea järjestettäessä on tunnistaa ja arvioida oppilaan tuen tarpeen määrä ja laatu sekä reagoida yksilölliseen tarpeeseen tarkoituksenmukaisella tukimuodolla. Käytettävät tukimuodot ovat kutakuinkin samat tuen tasosta riippumatta. Kaikille oppilaille suunnatusta yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirryttäessä tiettyjen tukimuotojen painotus korostuu tuen laadun ja määrän yhtälailla muuttuessa.

Jokaiselle oppilaalle suunnattu yleinen tuki kattaa tuen muodot, joihin kaikilla esi- ja perusopetuksen oppilaalla on oikeus. Yleinen tuki tarkoittaa kaikkia niitä tukitoimia, joilla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä siten, että tehostetun tai erityisen tuen tarvetta ei syntyisi. Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille ja siihen kuuluvien menetelmien ja toimintatapojen kehittämisellä pyritään takaamaan laadukas opetussuunnitelman mukainen opetus, jossa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet.


Yleisen tuen muotoja ovat oppilaan ohjaus, tukiopetus, oppilashuolto, koulun ja kodin yhteistyö, oppimissuunnitelma ja kerhotoiminta. Perusopetuslaissa on edellä mainittujen tukimuotojen lisäksi määritelty oppilaan oikeus avustaja- ja tulkitsemispalveluihin, erityisiin apuvälineisiin ja muihin opetuspalveluihin (PoL 31§) tarvittaessa.

Tehostettu tuki tarkoittaa yleisen tuen toimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti. Tehostetun tuen avulla pyritään lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä siten, että oppilas voisi opiskella yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan lähikoulussaan. Tehostetun tuen aikana korostuu tarve esimerkiksi tukiopetuksen sijaan säännöllisiin osa-aikaisen erityisopetuksen ja oppilashuollon palveluihin. Tehostettuun tukeen liittyvät oleellisesti pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma.

Pedagoginen arvio tehdään, kun havaitaan oppilaalla tuen tarvetta jollakin osa-alueella. Arvion tekee ensisijaisesti se opettaja, joka opettaa oppiainetta. Arvio tehdään tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa (esim. luokanvalvoja, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja). Pedagogisessa arviossa määritellään, mitkä ovat lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet (mistä asioista on huolta, oppimisvalmiudet eri oppiaineissa, sosiaaliset taidot tms.) sekä millaisia tukitoimia lapsi tarvitsee. Pedagogiseen arvioon kirjataan toteutetut tukitoimet ja yhteydenotot eri tahoihin (koti, muut asiantuntijat). Arviossa kuvataan oppiaan opiskelu- ja työskentelytaitoja sekä hänen aktiivisuuttaan koulutyössä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogisen arvion pohjalta moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Kun tehostettu tuki aloitetaan, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Erityinen tuki otetaan käyttöön, kun oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Tämä todetaan moniammatillisesti laaditussa pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Pedagoginen selvitys tehdään oppilaan tilanteesta silloin, kun on tarpeellista selvittää, riittävätkö käytössä olevat tukitoimet vai tarvitaanko erityistä tukea. Pedagoginen selvitys perustuu jo tehtyihin pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan.
Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä. Oppilaat, joilla on pidennetty oppivelvollisuus sekä vaikeammin vammaiset tai sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain. Erityinen tuki on luonteeltaan muihin tuen tasoihin verrattuna kuntouttavampaa ja hoitavampaa sekä palveluna vahvasti yksittäiselle oppilaalle suunnattua, mikä vaatii toteutuakseen laajan asiantuntijaverkoston ja huomattavaa resursointia.

Päätöksen erityisestä tuesta tekee pedagogisen selvityksen ja mahdollisen asiantuntijalausunnon perusteella sivistysjohtaja. Päätös on määräaikainen (PoL 17§) ja siinä määritellään opetuksen järjestämispaikka, mahdolliset yksilölliset oppimäärät sekä avustajapalvelut. Oppilaan edistymistä ja erityisen tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Päätöksessä asetetun määräajan loppuvaiheessa tai tarvittaessa aiemmin tehdään uudelleen pedagoginen selvitys, jonka perusteella tehdään tarvittaessa uusi määräaikainen erityisen tuen päätös. Jos erityisen tuen tarve on poistunut, oppilas jatkaa opiskelua tehostetun tai yleisen tuen avulla.

Perusopetuslain (17§) mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ilman sitä edeltävää tehostetun tuen jaksoa ja pedagogisen selvityksen laatimista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Päätös voidaan tällöin tehdä koko perusopetuksen ajaksi. Kun oppilas siirtyy erityisen tuen piiriin, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.

Kolmiportaisen tuen kaaviosta on havaittavissa, että siirtymät ovat mahdollisia molempiin suuntiin; myös erityisestä tehostettuun ja tehostetusta jokaiselle oppilaalle suunnattuun tukeen. Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksenjärjestäjän johtosäännössä.

YHTEISTYÖ KODIN KANSSA ON KAIKKIEN TUKITOIMIEN PERUSTA! Lisätietoa erityisopetuksen järjestämisestä koulussamme voi kysyä rehtorilta tai erityisopettajalta.

Kuvio 1. Tuen kolmiportaisuus (Opetushallitus 2009)

erityisopetuksen kuva