Historia

Aloite Kiilin kotiseutumuseon säätiön perustamisesta Siipyyhyn tehtiin vuonna 1967, jolloin aloitettiin myös Fransgårdenin pystyttäminen. Samana vuonna järjestettiin säätiön hyväksi huutokauppa, jonka meklarina toimi ministeri Grels Teir.

Keväällä 1968 Kiilin Kotiseutumuseon säätiö merkittiin säätiörekisteriin. Museo vihittiin käyttöön kesällä 1969; vihkijänä toimi presidentti Urho Kekkonen. Vuosien myötä Killin kotiseutumuseon toiminta on kasvanut ja monipuolistunut.

Kiilin kotiseutumuseon perustajat ja alullepanijat olivat kauaskatseisia henkilöitä, jotka halusivat vaalia suomenruotsalaisen väestön kulttuuria, edistää tutkimusta ja talonpoikaiskulttuuria sekä levittää sitä koskevaa tietoa. Seudun ihmisille haluttiin antaa paikka, jossa he voisivat kokoontua ja viihtyä.
Tämän lisäksi pyrittiin lisäämään nuorten kiinnostusta kotiseutuaan kohtaan, vastuuta luonnosta, kulttuurista ja kanssaihmisistä sekä toimia seudun henkisen ja materiaalisen kehityksen edistämiseksi.

Jo perustamisvaiheessa pidettiin tärkeänä, että Kiilistä tulisi elävä museo.
Kiilin kotiseutumuseon toiminta onkin kehittynyt hyvin monipuoliseksi; siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia sekä lähiseudun asukkaille että kaukaa tuleville vieraille. Kiili on myös suosittu leirikoulujen ja erilaisten leirien pitopaikka.