Korona-kevään muuttoliikkeessä voittajina kehyskunnat, seutukaupungit ja maaseutumaiset alueet

16.09.2020

Koronakevään aikana on keskusteltu kaiken muun ohessa myös koronan ja tästä seuranneen globaalin talouskriisin vaikutuksesta muuttoliikkeeseen ja muuttoliikkeen suuntautumiseen. Koronan on esimerkiksi esitetty hidastavan kaupungistumista.

Esimerkiksi seutukaupungeista Kristiinankaupungin muuttoliikkeen tase on vahvistunut huomattavasti.

Suomen sisällä tehtiin vuoden 2020 heinäkuuhun mennessä enemmän kuntarajat ylittäviä muuttoja kuin kertaakaan vuosien 2008–2020 vastaavana ajanjaksona. Vuoden 2020 toisessa kvartaalissa tehtiin hieman vähemmän muuttoja kuin vuoden 2019 toisessa kvartaalissa, mutta ero näiden kvartaalien välillä hyvin vähäinen. Tämä kertoo Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aro blogissaan.

Kun tarkastellaan muuttoliikettä pienemmillä alueilla kuin koko maassa − pandemian vaikutukset alkavat Rasmus Aron mukaan näkyä. Pääkaupunkiseudun vetovoima näyttää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aron mukaan heikentyneen tilastojen valossa. Pääkaupunkiseutu on itse asiassa ainoa tarkastelluista aluetyypeistä, joissa muuttoliikkeen tase on heikentynyt; muissa suurissa kaupungeissa ja maakuntien keskuskaupungeissa muuttoliikkeen tase on taas vahvistunut. Suurimpia voittajia korona-kevään muuttoliikkeessä ovat taas kehyskunnat (etenkin Helsingin seudulla), seutukaupungit ja maaseutumaiset alueet.

Vaikka kuva kevään 2020 muuttoliikkeestä näyttäytyy suhteellisen selkeältä aluetyypeittäin, Rasmus Aron mukaan kuntatasolla tähän kuvaan tulee merkittäviä säröjä. Ryhmään kuntia, joissa muuttoliikkeen tase on vahvistunut voimakkaasti, sekä ryhmään kuntia, joissa muuttoliikkeen tase on heikentynyt merkittävästi, mahtuu kuntia lähes jokaisesta aluetyypistä ja kaikista maakunnista.

 

Siirry "Uutiset"-sivulle